Kysely: Lämmityskustannukset merkittävä taloudellinen rasite monelle omakotiasujalle Suomessa. "Oman mukavuuden kustannuksella pidetään hinta kohtuudessa"

Tiedote 29.5.2020. ASSIST-hankkeen Kodin Energiakyselyyn vastanneista kuluttajista 38% koki kotitalouden lämmitysmenot merkittäväksi taloudelliseksi haasteeksi, ja moni myös raportoi tinkineensä asumismukavuudestaan lämmitykseen kuluvan rahan säästämiseksi. Kyselytutkimus toteutettiin kohdennetusti, yhteistyössä ASSIST-hankkeen vanhustyötä ja energianeuvontaa tekevien yhteistyökumppaneiden kanssa elokuun 2019 ja tammikuun 2020 välillä. Lisätutkimuksia tarvittaisiin energiaköyhyyden syistä ja ilmenemismuodoista Suomessa.

ASSIST-hankkeen energiakyselyn vastaajista lämmityskustannukset olivat merkittäviä (21%) tai erittäin merkittäviä (17%) yli kolmasosalle vastaajista, kotitalouden tulot huomioon ottaen. Yhteensä vastauksia saatiin 329. Kyselyitä jaettiin ASSIST-hankkeen energiatuutoreiden, ja vanhustyötä ja energianeuvontaa tekevien yhteistyökumppanien ja yritysten avustuksella elokuun 2019 ja tammikuun 2020 välillä, ja se kohdistettiin kuluttajille, jotka kuuluivat aikaisemmin todettuihin energiaköyhyyden riskiryhmiin[1].

Kuva: Vastaukset kysymykseen “Koen kotitalouteni lämmitysmenot merkittävänä taloudellisena rasitteena kotitalouteni tulot huomioon ottaen”. 5 = Täysin samaa mieltä; 4 = Samaa mieltä; 3 = En tiedä; 2 = Hieman eri mieltä; 1 = täysin eri mieltä.; Ei vast. = ei vastausta.  N=329.

Tyypillinen vastaaja oli omakotitalossa asuva eläkeläinen. Vastauksia saapui tasaisesti ympäri Suomen. Energiakustannusten kanssa haasteita kokevilla melkein puolella (44%) oli lämmitysenergiamuotona käytössään öljy. Tulokset ovat linjassa myös Ympäristöministeriön löydöksen kanssa, että öljylämmittäjät ovat energiaköyhyyden riskiryhmässä. Muuten kokemukset energiakustannusten merkittävyydestä jakautuivat melko tasaisesti eri lämmitysmuotoja käyttävien vastaajien kesken.

Kuva: Vastaajien kodin lämmitysmuoto. Öljy oli haavoittuvien kuluttajien tyypillisin lämmitysmuoto. Oranssilla on merkitty ne vastaajat, jotka kokivat lämmityskustannukset merkittäväksi taloudelliseksi haasteeksi, sinisellä muut vastaajat. Maalämpöä tai pellettejä hyödyntävät kokivat vähiten haasteita lämmityskustannusten kanssa.

Kuluttajat tietävät, että lämpötilan lasku on tehokkain tapa kutistaa energialaskua

Vastaajat osoittautuivat varsin tietoisiksi erilaatuisten energiansäästötoimenpiteiden vaikutuksista. 90% vastaajista raportoi tietävänsä, miten säästää kulutustottumuksilla ja hankinnoilla energiaa. Varmempia olivat ne vastaajat, joita energiakustannukset rasittivat taloudellisesti. Puolet puhelimitse tammikuussa 2020 haastatelluista 44 kuluttajasta kertoi tehneensä jo kaikki mahdolliset keinot energiakustannusten säästämiseksi, mutta toivottu lämmitysjärjestelmän uusiminen tai energiatehokkuusremontti olisi vaikea tai mahdoton omassa tilanteessa toteuttaa.

Asunnon sisälämpötilaan oltiin yllättävän tyytymättömiä: kaikista kyselyn vastaajista jopa 15% raportoi olevansa tyytymätön, mikä voi kertoa lämmitysteknisistä ongelmista, mutta myös taloudellisista vaikeuksista. Tyytymättömyys lämpötilaan oli suurempaa kerrostaloasujien keskuudessa (27% kerrostaloasujavastaajista). Omakotitaloasujien haastatteluissa korostui taipumus säästää rahaa huonelämpötilaa laskemalla, sillä sen tiedettiin olevan tehokkain keino säästää. Näin joskus tehtiin jopa oman mukavuuden kustannuksella.

Kyselyn perusteella vaikuttaa, että Euroopassa raportoitua energiaköyhyyttä löytyy myös Suomesta. Laadullisten haastatteluiden perusteella piirtyy kuvaa niukasti elävistä omakotitaloasujista, osittaen johtuen heidän kotinsa talotekniikasta tai lämmitysmuodosta, ja osittain pienistä tuloista. Tällaisten kotitalouksen asemaa saattaisi parantaa uudenlaiset ja kohdistetut energiatehokkuus- ja remonttituet. Laajempia lisätutkimuksia tarvittaisiin vähävaraisten suomalaisten kokemuksista liittyen asuinmukavuuteen ja energiakustannusten suuruuteen.

VaasaETT kartoitti suomalaisten kokemuksia Euroopan komission rahoittaman energiaköyhyyttä tutkivan ASSIST-hankkeen (www.assist2gether.eu) puitteissa. Kodin energiakyselyt levitettiin ja kerättiin talvella 2019-20 ASSIST-hankkeen Suomen-yhteistyökumppaneiden avulla: Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonta, Pääkaupunkiseudun Nuorisoasunnot ry, Aalto-yliopisto, Suomen Kylät ry, Lämmitysenergia Yhdistys ja Lämmöllä-lehti, Motiva Oy, Energianeuvonta Varsinais-Suomessa – Valonia, Ekokumppanit Oy, Kuopion kaupungin energianeuvonta, Feasib Consulting, Thermopolis Oy ja Satakunnan energianeuvonta. Lisää kyselyn tuloksista voi lukea kyselyraportista.

Kodin energiakysely liittyi ASSIST-hankkeen laajempaan selvitykseen, johon voi lukea tarkemmin Euroopan komissiolle toimitettavasta englanninkielisestä raportista Final report on HEA Network Activity, Saved Energy and Increased Comfort Level.

Kuluttajien kommentteja omasta kodin energiakäytöstä ja -säästöstä

Puhelinhaastatteluihin kutsuttiin tammikuussa 2020 kuluttajia, jotka kyselyvastaustensa perusteella tunnistettiin mahdollisesti kuuluvan energiahaavoittuvien kuluttajien riskiryhmään. Kuluttajilta tiedusteltiin kokemuksia omista energiansäästömahdollisuuksista, energiakustannusten hallinnasta ja kodin energiatehokkuudesta. Alla valikoituja kommentteja.

”Mä käytän aika vähän energiaa kun asun puutalossa ja mä asun yksin. --- Se  [energiansäästö] näkyy kaiken näköisessä toiminnassa. --- Mulla on ledi-lamput, mitä nyt kaikilla on. [Muulloin] mä pistän muutaman kynttilän palamaan ja sit mä oon hämärähyssyssä siellä muuten. Jos ajattelee, että mulla on kuitenkin oma sauna, niin mulla on 10 000 kWh vuodessa, joskus vajaa, ja mä lämmitän kaiken veden itse ja on sähkölämmitys, niin se ei oo kauheen paljon. Seuraan netistä kulutusta pari kertaa kuussa, ainakin sillon kun sähkölasku tulee. Mun talo on 150 vuotta vanha ja siitä saisi kyllä vielä vähän energiatehokkaammaksi, jos ois rahaa. --- Puutaloihmiset ymmärtää sen, ne on tottunut, niillä on villasukkia jalassa. Mä olen aika vilposessa. Mulla on 18-19 [astetta] mittarissa." (Omakotitaloasuja, sähkölämmitys, Turku)

”Asun suhteellisen vanhassa [, 50-luvulla rakennetussa] talossa, missä on alkuperäiset eristeet, niin tää eristäminen ja sitä kautta säästöjen saaminen --- on laskettu moneen kertaan ja se [olisi] niin kallista, että mä mielummin ostan sillä rahalla suoraan sähköä ja jotain teen joitain pieniä muutoksia ja tyydyn [pienempään kulutukseen ja] viileempään [lämpötilaan]. Sitä se on lähinnä ollut. Ja tietysti se, kun sähkö on pääasiallinen lämmitysmuoto ollut, niin mä oon polttopuiden kanssa jaksanut pelata.--- Yli puolet talosta lämpiää puulla, tukimuotona [puulämmitys on] on huomattava, niin kun mä jaksan touhuta sillä säästää tietyt summat joka vuosi." (Omakotitaloasja, sähkö- ja puulämmitys, Jämsänkoski)

”Mä seuraan sitä [öljyn hintaa] rehellisesti sanottuna joka päivä, sitä markkinahinta kun ostetaan ja sit mä katon mun ostohintaa. --- Laitan sähkömittarin luvun kerran viikossa ylös. Mä laitan kerran viikossa kaiken kulutuksen ylös.” (Öljylämmittäjä, Paimio)

”Meillä on kahden hengen talous, ei meillä enää paljoa ole mistä säästää. Ei me voida ihmeitä tehdä. Vaihdettiin keittiöremontin yhteydessä kaikki laitteet energiatehokkaiksi. --- Elämä opettaa, vuosien varrella on tullut [kaikkea] opittua. Mä oon aina ollut kiinnostunut energiasta." (Omakotitaloasuja, maalämpö, Harjavalta)

”Aika tarkasti säädellään lämpötilaa, sitten on puutakka, joka lämmittää. Osaamme sitä kyllä aika pihisti käyttää. --- Eläkkeellä olevana kun tulot ei ole suuret, niin pitää tarkkaan miettiä mihin rahansa pistää”. (Omakotitaloasuja, öljy-, ulkoilmalämpöpumppu- ja puulämmitys, Mikkelin seutu)

”Vanha talo, kun otettiin purut pois, kun tiedetään, ettei se lämmitä. On eristetty, on vaihdettu ikkunoita, pistetty pintaan kaiken näköistä. Vaikka se on ollut perusparannusta, se on ollut myös sitä energiansäästöä: ettei falskaa ja että pääsisi pienemmällä lämmityslaskulla. Kyllä sitä miettii, että mikä olisi vaihtoehto, joka toinen päivä leivinuunilla lämmitetään taloa. Ilmalämpöpumppu on niin kallis investointi, ettei tule mieleenkään. Ja nykyisillä sähkönhinnoilla ei tulisi mieleenkään lähteä sillä lämmittämään.” (Omakotitaloasuja, puu- ja sähkölämmitys, Pohjola)

”LED-lamput mulla oli käytössä jo 90-luvun puolella. Mulla on alle 1000 kWh [kuukausittainen sähkön-] kulutus, parhaimillaan alle 800, kun keskiarvo on 1500 yksinelävällä. --- Nyt ollaan jo sillä tasolla, että pitää tietää tosi tarkkaan, jos haluaa tietää mistä voi säästää. (Kerrostaloasuja, kaukolämpö, Kuopio)

”Aika paljon vaikutti noi valojen vaihdot. Sitten se, että elää pimeessä ja lukee otsavalolla lehtiä. Eikä yöllä käytä valoja pihalla, eikä sisällä. Ei niitä voi käyttää, jos haluaa säästää sähköä. Meillä on vissiin 12 pihavaloa, kun maalla asutaan ja täällä on tosi pimeetä, tähän aikaan kun ei oo lunta niin ei siellä nää mitään ilman valoja. Ei niitä voi käyttää. Tai ei niitä raaski käyttää. Turvallisuuden takia pidetään ne kuitenkin liiketunnistimella, kun karhuja ja susia ja ilvekset täällä pyörii.” (Omakotitaloasuja, sähkö- ja puulämmitys, Pieksämäki)

”Olen tehnyt [kaikkeni energiakustannuksissa säästämiseksi], mutta ikävä kyllä sitä maalämpöön siirtymistä ei voi tehdä. Sähkönkulutuksen vähentämistä ja LED-lamppujen vaihtamista. Asuinlämpötilaa pidetään alle 20 asteessa. Oman mukavuuden kustannuksella pidetään hinta kohtuudessa. Mä oon aika aktiivisesti niitä [eri energiatarjoajien hintoja] yrittänyt selvitellä, koska ne on aika kohtuuttomat." (Öljy- ja puulämmittäjä, ei kerro paikkakuntaa)

”Kun muutettiin tähän taloon vuonna 1978 niin ensimmäisenä vuotena oli öljynkulutus 4400 litraa. Sitten siitä minä sen [säästämisen] aloitin. Ensimmäisenä vaihdettiin lämpöpattereihin. Sitten lämmityskattila ja siihen elektroninen säädin. Ja samalla koneen yläpohjan eristyksen lisäsimme. 90-luvulla tehtiin remontti, jossa vaihdettiin ikkunat kolmelasisiin. Nyt ollaan sitten siinä, että vuonna 2017 lisättiin yläpohjiin selluvillaa 25 senttiä lisäeristeeksi. [Toteutimme] ulko-oven vaihdon. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että meidän öljynkulutus on 2150 litraa.---  Nyt alkaa olla jo aika vaikea [keksiä mistä enää voi säästää]. Se ois sitten se maalämpö se seuraava, mutta se kustannus on niin tuntuvan suuri.” (Öljylämmittäjä, Lieksa)

 

[1] Laura Oja, Anu Vaahtera, Iivo Vehviläinen, Sanna Ahvenharju ja Laura Hakala (2013). Selvitys energiaköyhyydestä—Kotitalouksien energiakustannukset. Ympäristöministerö.